Hyvä itsetunto ja itsensä arvostaminen tulisi olla meille jokaiselle päivän selviä asioita. Kuitenkin, on yleisempää puhua itselleen rumasti, ajatella että;
”en ole riittävä tällaisena”, ”joku muu osaa tämän kuitenkin paremmin”, ”miksi edes yritän”.

Tähän voi vaikuttaa muiden ajatukset, jonkun sanat lähiaikoina tai lapsuudessa mitkä olemme hyväksyneet totuutena emmekä ole osanneet sitä epäillä, onko uskomus minkä olemme sisäistäneet kuitenkaan totta?
En usko ja sitä on hyvä jokaisen miettiä.
Nämä uskomukset eivät kuitenkaan sormia napsauttamalla häviä, mutta kun ne tiedostat niin pystyt työstämään niitä pois itsestäsi ja nostamaan omaa arvostusta itseäsi kohtaan jonka myötä se tärkein, oma rakkaus itseäsi kohtaan nousee.

Itselläni tämä itseni arvostus on ollut viimeaikoina paljon pinnalla, kun olen pohtinut että kuka olen, kuka haluan olla ja mitkä ajatukset vaikuttavat mihinkin tekoihini.
En ole täällä blogin puolella kirjoittanut vielä aiheesta mikä on kirjaimellisesti valloittanut elämäni viimeiset 7 kk ajan. Jos olet seurannut minua instagramissa tai katsonut Youtube videoni niin saata jo tietää jotain.
Viime vuoden syksynä koin shokki kriisini itseni ja omien juurieni kanssa kun minulle selvisi uusia asioita itsestäni ja biologisesta perimästäni. Se että 25-vuotiaana vedetään koko elämän pohjaa uusiksi, pistää epäilemään hieman kaikkea itsessä ja omassa elämässä. ”Hieman” on tosin kyllä erittäin paljon pehmitelty sana kuvaamaan koko prosessia.

Ehkä siitä syystä että muutenkin elämä ja ajatukset pyörii tuhatta ja sataa uusien asioiden ympärillä, niin haluaisin pitää tämän blogin jopa suhteellisen ”neutraalina” ja olen pelännyt tietyllä tapaa ”leimaantumista” johonkin tiettyyn asiaan tai aihepiiriin. Toisaalta inhimillistä mutta samalla, kun tarkoitukseni koko somen ylläpidossa (blogi kirjoituksissa, instassa, facebook jaoissa, youtube videoissa ) on ollut aina hyvän jakaminen ja omien ajatusten jakaminen niin se tuottaa suuren ristiriidan. Nyt on vain minun aikani oppia että hyvän jakaminen voi olla myös todella kipeiden asioiden aukaiseminen itselle ja muille. Sitä myötä sitten toivon että voin tavoittaa sanomalla eri ihmisiä ja mikä parasta, auttaa ymmärtämään että kukaan meistä ei ole yksin kipuiluiden kanssa vaikka välillä siltä tuntuisikin.

Haluan myöhemmin kirjoittaa tästä matkasta enemmän ja tarkemmin teille ketä se kiinnostaa.
Kuitenkin tänään olen pohtinut paljon sitä, että miksi välillä sieltä peilistä katsoo maailman ihanin minä ja seuraavana päivänä tiedostaen välttelee peilejä koska haluan vältellä niitä tilanteita että vain etsin itsestäni vikoja tai epäkohtia. Tarkoitan nyt kokonaisuutta, välillä ihastus ja vihastus fiiliksiä saattaa tulla kehosta; vatsa, reidet, selluliitti, rinnat, pylly… you name it. Ja välillä taas vaan se että millainen olen luonteeltani; ihana, ahkera, laiska, saamaton, lahjakas..
Nykyään molemmissa aihe piireissä tulee sekä positiivista että negatiivista, negatiivinen on kuitenkin se voimakkaampi ja positiivista sisäistä puhetta tarvitsee monta kertaa enemmän yhtä negatiivista ajatusta kohtaan että edes jonkinlainen tasapaino säilyisi.

Mutta mistä ne negatiivisuudet tulee, mähän olen täydellinen minä juuri tällaisena, ei mua ole toista. Sua on vaan yksi. Miksi meillä on jotkut raamit mihin pitäisi mahtua ? Ei niitä ole. Ne on meidän itsemme luotuja ja jos me ei nyt tykätä, arvosteta tai rakasteta itseämme tällaisena, niin se ei muutu siitä että vaaka näyttää -5kg tai meillä on vähän näkyvämmät lihakset. Asia erikseen jos painon väheneminen on todellisuudessa terveydellinen uhka, siltikään se ei saisi ikinä vaikuttaa sinun ihmisarvoon.

Kun aina muistettaisiin että arvosanasi sinuna on AINA täysi 10. Olet riittävä ja täydellinen juuri noin.

Törmäsin tänä aamuna myös ystäväni jakamaan instagram kuvaan minkä haluan teille jakaa. Tämä on ymmärtääkseni lehdestä napattu kuva ja  tällainen arvostelu tulisi meidän jokaisen joka päivä muistaa, erityisesti silloin kun peilistä katsoo mukamas joku muu kuin se täydellinen sinä.


Opetellaan arvostamaan itseämme, näin opimme rakastamaan ja jakamaan myös aitoa arvostusta eteenpäin. Se ei todellakaan ole aina helppoa mutta se on 100% mahdollista.

Rakkaudella, Silvia